Gitnakannere patmel en, te fizikakan inchpisi aktivutyunn e nvazetsnum qaxtskexi 7 tesakneri zargatsman vtange

Shurj 750 hazar masnakitsneri nkatmamb irakanatsvats prospektiv hetazotutyunneri himan vra arvats meta-analize tsuyts e tvel, te inchpes en poxkapaktsvats fizikakan aktivutyunn u qaxtskexi mi qani tesakneri vtangi nvazetsume: Hetazotutyune hexinakel en Qaxtskexi azgayin instituti, Amerikyan onkologiakan hamaynqi ev Harvardi hanrayin aroxjutyan dprotsi xumbe:

Fizikakan tsanrabernvatsutyan makardaki ev onkologiakan hivandutyunneri zargatsman vtangi mijev kape der vaxuts e hastatvel: Sakayn harts e mnum, te sovorakan aktivutyan makardakn u tipe, oronq xorhurd en trvum aroxj aprelakerpi hamar, orqanov karox en kap unenal vtangi irakan nvazetsman het:

Mijin vitshakagrakan mardu hamar aysor xorhurd trvox fizikakan aktivutyan makardake shabatakan 2,5-5 zham e, ete dranq klinen chapavor intensivutyan varzhutyunner kam 1,2-2,5 zham, ete dranq fizikakan bardzr tsanrabernvatsutyun en: Arorya kyanqum, mardu tsanrabernvatsutyan makardake haskanalu hamar, Aroxjapahutyan hamashxarhayin kazmakerputyune chapavor tsanrabernvatsutyun e hamarum arag qaylqe, pare, aygum kam tann ashxatele, xaxere ev zbaxmunqe erexaneri het: Bardzr intensivutyun unen vazqe, lernagnatsutyune, arag hetsanvavazqe, energetik loxe, sportayin xaxere (orinak՝ futbole), 20kg-its avel tsanrutyun bardzratsnele kam dashtum tsanr hoxayin ashxatanqnere:

Intensivutyan makardakn aveli standartavorvats hashvarki hamar chapvum e MET miavornerov. ayn fizikakan tsanrabernvatsutyan zhamanak mardu metabolizmi makardaki haraberaktsutyunn e hangsti vitshaki metabolizmi nkatmamb: Mek MET-n energiayi ayn qanakn e, ore tsaxsvum e hangsti vitshakum՝ havasar 1kkal/kg/zham ayrman: Chapavor intensivutyan varzhutyunnere, AMK-i hamadzayn, stipum en aveli arag sharzhvel, orpeszi 3-6 angam aveli shat energia ayrvi mek ropeum, qan hangsti zhamanak (3-6 MET), isk bardzr intensivutyamb varzhutyunnere՝ aveli qan 6 angam (6 MET-its aveli):

Irents usumnasirutyunum hetazotoxnere ditarkel en 9 ashxatutyun, ortex hartsvatsnere fizikakan tsanrabernvatsutyan makardaki inqnahashvetvutyun en nerkayatsrel: Ditarkvel e ayd makardaki ev qaxtskexi 15 tesakneri mijev hivandatsutyan kape:

Batsahaytvel e, or chapavor-intensiv fizikakan tsanrabernvatsutyan (aysinqn` 7,5-15 zham MET shabatakan kam ayn nuyn 2,5 zham ev avelin) makardaki amenahasarak xorhurdnerin hetevelu depqum 15-its 7 tesaki qaxtskexov hivandanalu vtange vitshakagroren nvazel e: Orosh tesakneri hamar nuynisk parzvel e, or inchqan shat e MET zhame, aynqan nvazum e hivandanalu vtange: Mi qanisi depqum el vtangi oroshaki nvazumits heto hetaga intensivutyune havelyal nvazetsman chi hangetsrel:

Fizikakan aktivutyune, parzvel e, kap uni txamardkants hast axiqi qaxtskexi zargatsman aveli tsatsr vtangi het (8% shabatakan 7,5 zhami hamar, 14%՝ shabatakan 15 zhami hamar), kanants mot katnagexdzi qaxtskexi zargatsman het՝ 6-10%, endometriumi՝ 10-18%, erikami՝ 11-17%, mielomayi՝ 14-19%, lyardi՝ 18-27%, och hojkinyan limfomayi՝ 11-18% kanants mot: Chapabazhnits kaxvats patasxann ir karutsvatsqov gtsayin e exel՝ asotsatsman kesi hamar, ev angtsayin՝ myusneri hamar:

Gitnakannere nshel en, or aveli hstak ev endhanur tvyalneri hamar anhrazhesht en aveli shat hetazotutyunner: Ays meta-analizi terutyunner hamarel en qaxtskexi och bolor usumnasirvats tesaknere (entadrvum e՝ drants tive 15-its avelin e), entrutyan anbavarar etnikakan arandznahatkutyunnere, diferentsiatsiayi anbavararutyune՝ aktivutyan tesaknerov, ev aktivutyan hashvarume՝ pordzarkvoxneri inqnagnahatakani himan vra:

Sakayn ardyunqnere tsuyts en talis, or aktivutyan xorhurd trvox makardaknere nshanakali azdetsutyun en unenum onkohivandutyunneri vtangi vra: Dranq karox en himq handisanal profilaktik xorhurdneri hamar՝ inchpes aysor, aynpes el apagayum՝ aravel ardyunavet mijotsneri oronman hamar: Doktor Alpa Pateli xosqov՝ nerkayums xorhurd trvox tsanrabernvatsutyan makardake himnvum e ayn hivandutyunneri azdetsutyan vra, inchpisiq en diabete kam sirt-anotayin hivandutyunnere: Meta-analizi tvyalnere tsuyts en talis, or qaxtskexe nuynpes petq e avelatsnel ayd tsankum: