Gitnakannere parzel en՝ or snundn e aragatsnum qaxtskexi arajatsume
Onkologiakan hivandutyunnerov tarapoxnere petq e krtshaten tapakats snndi ogtagortsume, qani or ayn hivandutyunn aveli e agresivatsnum:
Amherst qaxaqum gtnvox Masachusetsi hamalsarani gitnakannere hetazotutyun en antskatsrel՝ parzelov, te inchpes e busakan yuxov tapakvats snunde xtanum organizmi, masnavorapes axiqayin borboqman hivandutyunneri ev hast axiqi urutsqi zargatsmane:
Hetazotutyunn irakanatsvel e veronshyal hivandutyunnere krox mkneri vra: Krtsoxneri arajin xmbin kerakrel en AMN-um amenahaytni yuxov, ori mej minch ayd Amhersti tshasharannerits mekum falafel ein tapakel: Dran zugaher՝ mkneri myus՝ hskoxakan xumbe snvel e sare yuxov:
Hetazotutyan ardyunqum gitnakannern apatsutsel en, or tapakats uteliqn aragatsnum e hast axiqi borboqume, krknaki aragatsnum e urutsqneri atshe, taratsum e bakterianere ev aryunatar anotnerum toqsik nyutere:
Gitnakanneri hamozmamb՝ yuxi taqatsman zhamanak chhagetsvats tsharpattuneri ttvetsume borboqayin efekt e arajatsnum: Ays hipoteze stugelu hamar nranq tapakelu hamar arandznatsrel en hakadir miatsutyunnere, apa kerakel ayn krtsoxnerin: Ardyunqe nuynn e exel:
Oւsumnasirutyan hexinaknerits Gudong Chzhane hstaketsrel e, or tapakats snndi vnasakarutyan masin vaxuts e haytni: Sakayn nor hetazotutyune tsuyts e talis, or yuxum tapakvats uteliqneri ogtagortsume hast axiqi ev axineri vitshakn aveli e vatatsnum:
Gitnakani xosqov՝ AMN-um shat hivandner en ogtvum fastfudnerits ev snvum tapakats uteliqov: Ete axineri hivandutyamb kam hast axiqi qaxtskexov tarapoxn uti nman snund, apa mets e havanakanutyune, or nra mot hivandutyune kstana agresiv bnuyt: Aydpisi hivandnerin xorhurd e trvum aveli qich tapakats snund ogtagortsel:
Verjers gitnakannere haxordel en, or PLK1 spitakutsn anvtangayin mets der e xaxum bjijneri masnatman zhamanak: Nrants xosqov՝ da karox e ognel arag atshox qaxtskexayin bjijnere ochnchatsnelu lavaguyn metodi stextsmane:
Amenaentertsvatse
Meknabanutyunnere